Muistokirjoitus 100 vuotta myöhässä

Isosisoisäni Juho Töyssy kuoli 100 vuotta sitten 11.4.1921.  Suomessa kärsittiin myös silloin pandemiasta, Espanjan taudista.  En tiedä kuoliko Juho siihen vai johonkin muuhun, olihan hän jo 87 vuotias kuollessaan. Juho oli Selkeen poikia Ruoveden Kekkosen kylästä.  Kuudesta sisaruksesta vanhin Anna meni naimisiin Virtaille. Vanhin poika Juuse jäi pitämään Selkeen tilaa. Mattikin jäi alkuun Kekkoselle, mutta muutti myöhemmin Teiskoon, Heikki meni Ruoveden Selviikiin, Mariasta tuli Muroleen Mäkelän miniä ja isoisäni Juho päätyi monen mutkan kautta Muroleen Kaakonperälle.


Juho ehti elää kaikkien Suomea hallitsevien keisarien aikana, koska oli syntynyt 7.9.1833. Hän varmaan muistikin heidät kaikki. Aleksanteri II on astunut valtaan niihin aikoihin 1855 kun Juho on mennyt vihille Serafiinan kanssa, heille jäi eloon 4 lasta. AnnaStiina, Santra, Lyyti ja Emma. Kun Serafia kuoli 1896  Juho meni uudelleen naimisiin 30- vuotta häntä nuoremman piikansa Eerika Pilvisen kanssa. Heille syntyi isoisäni Kalle Töyssy 15.3.1897 ja toinen poika Lauri 14.7.1905 eli Juho oli uudelleen 73- vuotiaana kahden pienen lapsen isä.

Juho oli Hämeen korpiasujana maailmaa nähnyt mies. Hän oli kiertänyt monet Suomen rannikkokaupungit, koska myi purjelaivoihin mastopuita, joita kasvoi vielä tuohon aikaan Ruoveden metsissä paljon. Isänikin nuoruuden savotoissa oli nähnyt vielä niiden korkeita kantoja, koska mastopuut katkaistiin korkeammalta kuin muut. Juho oli talvisin vienyt niitä hevospelillä rannikkokaupunkeihin ja mukana piti olla ainakin kaksi hevosta.

Hän oli saanut myös maalarinoppia jostain ja oli oppinut tekemään punamultaa, joka 1800-luvulla tuli muotiin  talonmaalauksessa ja hän töikseen maalasi varakkaimpien taloja. Hän osasi maalata myös tapetteja ja teki tapettimaalausta ja  otti ammattinimekseen Lindroos. Juho tunnettiin myös tarinaniskijänä ja huulenheittäjänä ja hänen tempauksistaan on säilynyt joitain perinnetarinoita. Hän saattoi lyödä vetoa milloin mistäkin ja jonkun uhkarohkean vedonlyönnin seurauksena putosi kerran myös katolta loukkasi jalkansa, josta kärsi koko ikänsä. Jossain vaiheessa Juho 72 v ja vaimonsa Eerika  42 v ja lapset Kalle 8v ja Lauri 1v asettuivat Tokosen Töyssynahon torppaan Muroleen Kaakonperällä ja heidän nimensä  muuttui sitten Töyssyksi. Nimenvaihdokseen vaikutti suuresti joku Ruoveden pastori, joka painosti heitä suomettamaan nimensä ja ottamaan sen asuinpaikkansa mukaan. Kalle Töyssy senior jatkoi sitten Juhon kuoleman jälkeen asumista torpassa, jossa syntyi uudessa itsenäisessä Suomessa viisi lasta mm.isäni Kalle Töyssy Junior.

 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tapahtui 80 - vuotta sitten huhtikuussa 1944

Eno odottelee lähtöä Lapin sotaan 26.9.1944

Enon joukkue lähtee myös kesäkuun puolivälissä 1944 Äänisen rannalta